Johdanto
”Osaaminen, tutkimus, kehittämistyö ja uudet innovaatiot ovat merkittäviä tekijöitä muutoksen aikaansaamisessa. Maailma ja Lappi tarvitsevat ammattilaisia, jotka osaavat soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työssään ja johtaa muutosta. Tarvitsemme myös innovatiivisia uusia ratkaisuja kestävyyshaasteiden voittamiseksi. Meidän täytyy kyetä muuttamaan ajatteluamme.” (Gyldén 2024)
Kuten Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuusjohtaja Hannu Gyldén totesi omassa kirjoituksessaan, on Lapissa syytä edetä kestävän kehityksen osaamisen kerryttämisellä, jota voimme soveltaa tätä tietämystä omilla aloillamme. Lähestytään kestävää kehitystä tietotekniikan näkökulmasta, erityisesti tekoälytekniikkaa tarkastellen. Tekoälyboomissa erityisesti kielimallien osalta, on tullut esille tarve pohtia tekoälyn ympäristövaikutuksia ja tapaa keskustella siitä.
Ilmastokriisi ja lajikato tuo muutoksia, jotka vaativat kehittämistä. Kestävä kehittäminen etsii vastauksia tähän. Kriisi tuo muutospaineita, kuten öljykriisi 70-luvulla loi muutoksia, joihin vastaaminen vaati kehittämistä. Kriisi on väistämätön, mutta miksi ja miten meidän tulisi kehittää ratkaisuja kestävästi?
Miksi ja mitä on kestävä kehitys
Miksi kestävää kehitystä pyritään edistämään? Kestävän kehityksen päätavoite on Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja että luonnon kantokyky ei ylity. Ideana on, että lapsille jäisi maapallolla elämiseen hyvät edellytykset. Tämän estämiseksi on tarve muuttaa ajatusmaailmamme ensin kestävän kehityksen huomioivaksi ja sitten toiminta muuttaa sellaiseksi, että työssään ja miksei myös vapaa-ajalla, huomioimme kestävän kehityksen.
Kestävä kehitys sisältää jo nimessään kestävyyden sekä kehittämisen. Kestävää toimintaa voi olla jotain, mikä ei sisällä kehittämistä, mutta kestävässä kehittämisessä lähestytään kestävyyttä muutoksessa, eli kehittämisessä. (Hämeen ammattikorkeakoulu 2024)
Kestävä kehitys tyypillisesti jaetaan kolmeen eri osa-alueeseen:
- Ekologinen kestävyys
- Taloudellinen kestävyys
- Sosiokulttuurinen kestävyys
Avataan kolme osa-aluetta tekoälypalvelun kautta. Ekologinen kestävyys tarkoittaa sitä, että palvelu toteutetaan siten, että se kuluttaa planeetan rajallisia luonnonvaroja siten, että emme toimi vastoin periaatetta: ”jätä elämisedellytykset myös tuleville sukupolville”. Tekoälypalvelussa selkein esimerkki kehityskohteesta on palvelun hiilijalanjäljen minimointi.
Sosiokulttuurinen kestävyys lähestyy hyvää elämää ihmisoikeudellisesta näkökulmasta. Jos yrityksen tekoälypalvelu tarvitsee työvoimaa mallin testaamiseen, niin kestävä ratkaisu on palkata testaajat siten, että palkka turvaa heidän toimeentulonsa.
Taloudellisesti kestävä yrityksen tekoälypalvelu on läpinäkyvä taloudellisessa toiminnassaan ja kehittää omaa toimintaa siten, että yrityksen liiketoiminta olisi pitkäjänteistä. Läpinäkyvyyden ansiosta yritys myös konkreettisesti viestii omasta kestävästä toiminnastaan tarjoten asiakkaalle mahdollisuuden valita kestävämpi palvelu yrityksen palvelun muodossa.
Kolmen eri kestävän kehityksen osa-alueen ei tarvitse olla samanarvoisia tärkeydessään. Strong sustainability, eli suomeksi vahva kestävä kehitys (Giddings 2002) korostaa, että ekologinen kestävyys on tärkein osa-alue, koska ilman toimivaa ekosysteemiä, teemme planeetastamme elinkelvottoman.
Kestävä kehitys tekoälypalveluissa yrityksen kautta
Tyypillisesti ensimmäisenä mieleen tulevia kestävän kehityksen innovaatioita tuottavia yrityksiä on elintarvikealalla valmistamassa lihatuotteiden korvikkeita, tai teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämässä. Tietotekniikassa kestävän kehityksen konkreettinen linkki ei ole näin suoraan nähtävissä.
Tekoälypalvelu on digitaalinen järjestelmä, joten moni siihen sovellettavissa olevista konkreettisista kestävän kehityksen keinoista pätee muissakin digitaalisissa järjestelmissä. Tekoäly lisää digitaaliseen järjestelmään omat lisähaasteensa kestävän kehityksen toteuttamiseen olemassa olevien digitaalisen järjestelmän haasteiden päälle.
Tekoälypalvelun asiakkaalle verkkopalvelut ja niiden kestävän kehityksen huomiointi ovat tyypillisesti hämärän peitossa. Verkkosivu latautuu omalle päätelaitteelle siinä missä muutkin verkkosivut. Kestävän kehityksen haasteita on kuitenkin parempi tarkastella yrityksen näkökulmasta, jonka tarkoituksena on kehittää ja tarjota oma tekoälypalvelu. Tekoälyn kontekstissa on nähtävä selkeämmin kulissien taakse ja arvioitava kestävyyttä palveluntarjoajan toiminnan kautta. Siten voidaan saada parempi käsitys kestävän kehityksen ajattelumallin vaikutuksista tekoälypalveluissa.
Yritysnäkökulman kautta katsominen on myös tarpeen lappilaisia IT-alalla toimivien yritysten avuksi, jotka käyttävät tekoälyä palvelussaan. Tällaisten yritysten on kannattavaa peilata ratkaisujaan kestävän kehityksen periaatteisiin. TKI-toiminnassa tähän on tarjolla rahallista apua: Euroopan Unioni ohjaa kestävään kehitykseen tarjoamalla yrityksille tukea TKI-rahoituksen muodossa kestävään kehitykseen painottaen.
Lisäpainetta yrityskentälle Lapissa muokata toimintaansa kestävän kehityksen mukaiseksi, tuo yritysvastuuraportoinnin direktiivi, Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD). Direktiivi vaikuttaa pienempäänkin yritykseen, jos yritys on tarjoamansa palvelun tai tuotteen myötä osana suuren yritysasiakkaansa alihankintaketjua. (IBM 2023)
Yritysnäkökulman lisäksi on hyvä avata tekoälypalvelua. Avataan tyypillistä tekoälypalvelua kolmen roolin kautta:
- Asiakas
- Tekoäly-yritys
- Pilvipalveluntarjoaja
Asiakas on tekoälypalvelun käyttäjä. Tekoäly-yritys ylläpitää tekoälypalvelu asiakkaalle. Yritystä voisi myös sanoa tekoälypalveluntarjoajaksi, mutta luettavuuden vuoksi kutsutaan jatkossa tekoäly-yritykseksi. Pilvipalveluntarjoaja on tyypillisesti suuri kansainvälinen yritys, kuten Google, OpenAI tai Microsoft, joka vuokraa tietokoneita datakeskuksistaan tekoäly-yritykselle. Yllä kuviossa 1 Googlen datakeskus Haminassa. Tekoäly-yritys ei tyypillisesti itse ylläpidä tietokoneita, vaan vuokraa ne pilvipalveluntarjoajalta.
Pilvipalveluntarjoajalla voi olla myös erillinen tekoälyrajapinta, jossa pilvipalveluntarjoaja tarjoaa omaa tekoälymalliaan suoraan käytettäväksi tekoäly-yrityksen omassa tuotteessaan. Tällainen rajapinta tyypillisesti on helppo tapa tuoda jotain tekoälyominaisuuksia tuotteeseen. Tekoäly-yritykselle rajapinnan laskutus on tyypillisesti käytön mukaan. Pilvipalveluntuottajan valmista rajapintaa käyttäessä tekoäly-yritys ei itse asenna ja suorita tekoälymallia omassa tai vuokratussa tietokoneessa vaan maksaa suoraa valmiin tekoälyn tuomista eduista. Yksi selkeimpiä etuja on kehityskustannuksien huomattava pienennys, mutta haittana voi, sopimuksista riippuen, olla palvelun tietoturvallisuus, koska tällöin tekoäly-yritys välittää tiedot pilvipalveluntarjoajan tekoälymallirajapintaan.
Asiakas, joka käyttää tekoäly-yrityksen tekoälypalvelua, ei ole suoraan tekemisissä pilvipalveluntarjoajaan ja tyypillisesti ei ole edes tietoinen tällaisen Pilvipalveluntarjoajan olemassaolosta taustalla.
Kestävän kehityksen toimenpiteiden laaja-alaisuus
Kestävästä kehityksestä puhuttaessa kommunikaatio saattaa helposti jäädä liian yleiselle tasolle, jolloin puhe tuntuu etäiseltä, tai toisaalta kaventua konkreettisiksi teoiksi, jotka näyttäytyvät vain merkityksettömänä puuhasteluna. Syynä on se, että kestävän kehityksen käytännön toimenpiteet ovat laaja-alaisia ja on vaikea nähdä metsää puilta.
Laaja-alaisuus vaikeuttaa konkretisointia. Jos kestävä kehitys kiteytettäisiin selkeisiin ja helppoihin konkreettisiin toimenpiteisiin, vaikutus tuntuu liian vähäiseltä. Selkeä ja rajattu kehitystoimenpide ei välttämättä huomioi laaja-alaista kokonaisuutta, jolloin tuloksena voi jopa olla negatiivinen vaikutus kestävään kehitykseen. Tämä on liian helposti, takaisinkytkentöjä täynnä ja toisiinsa kytkyssä olevien, monimutkaisten järjestelmien taipumus.
Helppo toimenpide taas on tyypillisesti vaikutukseltaan erittäin vähäinen. Ainoana toimenpiteenä se on lähes merkityksetön, mutta osana laaja-alaista ja systemaattista kestävää kehitystä se on yksi puroista, jotka yhdessä muodostavat joen.
Kestävää kehittämistä pitäisikin tapahtua kaikkialla laaja-alaisesti. Tekoälynkin kehittämisen osa-alueessa konkreettisia tapoja kestävään kehittämiseen on valtaisa määrä. Osa voi tuntua merkityksettömiltä ja osa liian haastavilta. Toisaalta pieni teko on tyypillisesti helppo toteuttaa, joten miksi ei? Haastava teko on toki työllistävä, mutta kestävän kehityksen kannalta tulokset olisi hyvä olla riittävässä suhteessa. Toisaalta on hyvä huomioida, että kehitystoiminnassa tulosten arviointi on monimutkaisessa järjestelmässä vaikea määritellä.
Kestävän kehityksen tuomia haasteita tekoäly-yritykselle
Sosiokulttuurisen kestävyyden näkökulmasta tekoälymallien käyttö tuo mukanaan eettisiä haasteita. Yrityksen täytyy tunnistaa ja hallita mahdolliset mallien vinoumat sekä olla läpinäkyvä ja avoin tekoälyn hyödyntämisessä.
Sosiokulttuurisen kestävän kehityksen periaatteita tekoäly-yrityksen toimintaan peilattaessa, on huomattavissa laaja määrä haasteita. Työn murros on tekoäly-yritykselle haaste. Työntekijöiden on jatkuvasti sopeuduttava muuttuvaan toimintaympäristöön.
Erityisesti digitaalisessa palvelussa käytettävyys ja saavutettavuus tuo riskin lisätä eriarvoistumista. Esimerkiksi Kaikilla asiakkailla ei välttämättä ole riittävän hyvää verkkoyhteyttä käyttää puheohjattua tekoälyä, jossa ääniprosessointi tapahtuu verkossa, pilvipalvelussa.
Digitaalista palvelua tarjottaessa, yksityisyys ja tietoturva on suuri haaste toteuttaa jatkuvasti kehittyvien uusimpien ohjeistusten mukaan. Tekoäly-yrityksen tulee hallita Euroopan Unionin GDPR:ää (General Data Protection Regulation). GDPR:n vaatimuksiin kuuluu mahdollisten tietovuotojen esto, havaitseminen, rajaus sekä viestintä tietovuodon sattuessa.
Ekologisen kestävyyden saralla tekoälymallien energiankäytön suuret vaatimukset ovat haastavia käsitellä kestävän kehityksen mukaisesti. Tekniikan tohtori, tutkija Kari Hiekkanen käsittelee tätä haastetta hyvin YLE:n haastattelussa:
”Digitalisaation on ajateltu vähentävän hiilidioksidipäästöjä, kuten se monella alueella tekeekin. Kääntöpuolena on se, että palveluita on niin helppo käyttää, että niitä kulutetaan koko ajan enemmän ja enemmän.” Tekniikan tohtori, tutkija Kari Hiekkanen Aalto-yliopisto (Hiekkanen 2019).
Kokonaisuutena tekoäly-yrityksen on siis tasapainoteltava useiden kestävän kehityksen ulottuvuuksien välillä. Sosiokulttuuriset ja eettiset kysymykset, kuten mallien läpinäkyvyys, saavutettavuus ja työn murros, kietoutuvat yhteen ekologisten haasteiden, kuten energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen, kanssa. Käsitellään seuraavassa kappaleessa ratkaisuja, miten tekoäly-yritys voi vastata näihin kestävän kehityksen haasteisiin.
Ratkaisuja kestävän kehityksen näkökulmasta tekoälypalvelussa
Ekologisen kestävyyden osa-alueissa yksi tavoite on minimoida tekoälyn ympäristövaikutuksia. Tekoälypalvelussa selkein valinta on ostaa hiilivapaa pilvipalvelu pilvipalveluntarjoajalta mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen omaavasta datakeskuksesta. Datakeskuksen valinta ei kuitenkaan välttämättä ole yksinkertaista pk-yritykselle, koska konkreettisen vertailulukujen löytäminen pilvipalveluntarjoajien markkinointimateriaalin takaa on aikaa vievää.
Kuviossa 2 on esitetty eri EMEA-alueen datakeskusten hiili-intensiteetin vertailu. Hiili-intensiteetti kuviossa kertoo, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä datakeskuksen yksittäinen prosessori tuottaa tunnissa. Klimatiq-lähteen haasteita on, että data on vuodelta 2022, eli mahdollisesti vanhentunutta. Lisäksi hiili-intensiteetin vertailuun kerättyjen lukujen tapa voi sisältää virheitä. Lähde on kuitenkin yksi harvoja selkeästi eri datakeskuksien hiilidioksidipäästöjä vertaileva sivusto. Kuviossa 2 AWS tarkoittaa Amazon-pilvipalveluntarjoajaa, GCP Googlea ja Azure Microsoftia.
Tietotekniikan energiankäytöstä on hyvä tiedostaa, että kevyt tietokoneen käyttö ei välttämättä tehokkainta sähkönkäyttöä. Kuviossa 3 havainnollistetaan sitä, että miten tietokone, oli se sitten palvelinsalissa tai kotona, käyttää suhteellisesti paljon virtaa pelkästään päällä ollessaan. Tietokoneen laskentakapasiteetin maksimikäyttö lisää virrankulutusta, mutta suhde on sellainen, että jos tietokone on päällä, energiatehokkainta olisi hyödyntää kaikki sen laskentakapasiteetista.
Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta tekoäly-yritys voi myös tietoisesti suunnata tekoälypalvelunsa käyttökohteen muihin kestävän kehityksen mukaisiin käyttötarkoituksiin, kuten Lapissa hiilivapaan matkailun edistämiksi tai kaivostoiminnan kestävämpään suunnitteluun. Pienempi, mutta selkeän konkreettinen kestävän kehityksen toimintamalli on muun muassa yrityksen tietokoneiden ja muun elektroniikan elinkaaren pituuden maksimointi, korjaus sekä kierrätys. Tämä on sekä taloudellisesti, että ekologisesti järkevää.
Sosiokulttuurisen kestävyyden näkökulmasta erityisesti ulkoistamisessa on hyvä varmistaa alihankintaketjun oikeudenmukaisuus. Tekoäly-yrityksen tulisi tarkistaa, että koko toimitusketju noudattaa eettisiä periaatteita ja edistää reiluja työoloja. Sosiokulttuurista kestävyyttä on myös mahdollisimman kattavan kielituen tarjoaminen. Erityisesti tekstiä generoivien tekoälymallien kielituki on syytä selvittää ja pyrkiä maksimoimaan.
Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää haastetta. Tekoälypalvelun tehokkuus on merkittävä etu. Sen potentiaali piilee siinä, että se voi säästää asiakkaan aikaa ja rahaa. Kestävän kehityksen myötä avautuu myös uusia liiketoiminta-alueita, kuten kiertotalouden parissa toimivien asiakkaiden palveleminen.
Tarjoamalla tekoälypalvelua tiedolla johtamisen avuksi, tekoäly-yrityksen tekoälypalvelu auttaa yritysasiakasta johtamaan liiketoimintaansa pitkäjänteisesti ja kestävästi tiedon pohjalta. Lisäksi tekoälypalvelu mahdollistaa vielä lisää etätyön kehittämistä. Erityisesti lappilaisille asiakkaille tällainen voi olla arvokasta, tarjoten mahdollisuuden vähentää pitkien etäisyyksien haastetta rekrytoinnissa tai asiakkuuksissa.
Lopuksi
Kestävää kehitystä on hyvä lähestyä rohkeasti vaihe kerrallaan konkreettisin toimenpitein, joita avattiin edeltävässä kappaleessa. Ratkaisut ovat tiivistetty taulukkoon 1.
Tärkeää kestävän kehityksen tekoälypalvelussa on: Ei viherpesu, vaan läpinäkyvyys ja avoimuus. Haasteena on korjata jo rikottua luottamusta yritysten viestintään vastuullisuudesta. ”81 prosenttia kuluttajista pitää vaikeana arvioida tuotteen tai palvelun kestävyyttä ympäristön kannalta yritysten kertomien ympäristöväitteiden perusteella.” (Kuluttajaliitto, viitattu 17.6.2025).
“Elektroniikkateollisuus on kummallinen ilmiö, täynnä ristiriitoja. Toisaalta se on aktiivisesti parantanut elämäämme ja tehnyt siitä monin tavoin helpompaa, samalla luoden miljoonia työpaikkoja ympäri maailmaa. Mutta toisaalta se on synnyttänyt vakavia ongelmia, joihin meidän on kiireellisesti puututtava” (Fairphone 2024)
Mallina hyvästä kestävän kehityksen tavoitteista on Fairphone-yrityksen vaikutusraportti Fairphone’s Impact 2024 (Fairphone 2024). Yritys on hyvä esimerkki elektroniikan alalla, miten pyrkiä noudattamaan toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Kuten vaikutusraportissa todetaan, elektroniikkateollisuus on täynnä ristiriitoja. Sama pätee myös tietotekniikkateollisuuteen.
Lapissa tekoälyn piirissä toimiva IT-yritys on ihanteellisessa asemassa kylmän ilmaston, päästöttömien verkkojen sekä EU:n rahoitusstrategian ansiosta. Edut suosivat kestävän kehityksen mukaisien palveluiden perustamista. Yrityksen kannattaa nyt käyttää säätelyä ja kestävän kehyksen tavoittelua kilpailueduksi sen sijaan, että päätyy myöhemmin puolustuskannalle. Kestävän kehityksen periaatteita toteuttava tekoäly-yritys, joka on läpinäkyvä ja avoin kestävän kehityksen toimenpiteistään asiakkailleen, voi tuoda merkittävän kilpailuedun.
Kannustaisinkin yrityksiä konkreettiseen kestävän kehityksen tekoihin ja mikä tärkeintä, muistakaa kertoa teoista avoimesti sekä rehellisesti. Muistutan, että pienistä puroista muodostuu suurempi virta. Älkäämme väheksykö pieniä konkreettisia tekoja. Mitä tulee viestintään, niin kuluttajana koen, että avoimet ja konkreettiset kestävän kehityksen toimenpideviestit ovat kuin raikas tuulahdus ilmaa hieman tunkkaisessa huoneessa.
Hankkeesta
Kirjoitus on toteutettu hankkeessa Tekoäly matkailun myynti- ja markkinointiprosessien tukena. Hankkeen tavoitteena on tuottaa syvällistä ymmärrystä tekoälyn vaikutuksista matkailualan innovaatioihin ja asiakaskokemukseen. Toimilla edesautetaan matkailuyrittäjiä ja -toimijoita hyödyntämään tekoälyteknologioita rohkeammin myynnissä ja markkinoinnissa, perustuen käytännössä testattuihin ratkaisuihin.
Aikataulu 1.9.2024 – 31.3.2027
Budjetti 454 474 €
https://lapinamk.fi/hanke/tekoaly-myynnin-liiketoimintaprosessien-tukena-matkailussa/
Lähteet
Fairphone. 2024. Fairphone’s Impact 2024: The one that lasts. Amsterdam: Fairphone. Viitattu 17.6.2025 https://www.fairphone.com/wp-content/uploads/2025/04/Fairphone-Impact-Report-2024.pdf.
Giddings, Bob, Bill Hopwood, ja Geoff O’Brien. 2002. ”Environment, Economy and Society: Fitting Them Together into Sustainable Development.” Sustainable Development 10 (4): 187–196. https://doi.org/10.1002/sd.199.
Google. 2025. Photo gallery – Google Data Centers. Mountain View, CA: Google. Viitattu 18.6.2025 https://datacenters.google/photo-gallery/.
Gyldén, H. 2024. Muutosta osaamisella ja yhteistyöllä. Lumen – Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.6.2025 https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2024/10/31/muutosta-osaamisella-ja-yhteistyolla/.
Hämeen ammattikorkeakoulu. 2024. Kestävä kehitys.nyt. Verkko-opetus. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.6.2025 https://opin.fi/study-option-instances/HAMK/kestava-kehitysnyt/317a4c34-1cb3-4b27-a850-9ec2ed020bf0.
Hiekkanen, K. 2019. Haastattelu Ville Laakson ja Hanna Terävän artikkelissa: Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – ”Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua”. Yle 26.6.2019. Päivitetty 1.7.2019. Viitattu 27.6.2025 https://yle.fi/a/3-10832413.
IBM. 2023. What Is the Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD)? Armonk, NY: IBM. Viitattu 17.6.2025 https://www.ibm.com/think/topics/csrd.
Klimatiq. 2022. Cloud computing: How Amazon, Google, and Microsoft are helping companies go green. Berlin: Klimatiq. Viitattu 18.6.2025 https://www.climatiq.io/blog/cloud-computing-amazon-google-microsoft-helping-companies-go-green.
Kuluttajaliitto. ei vl. Ympäristöväitteet ja viherpesu – Viherpesuviisari. Helsinki: Kuluttajaliitto. Viitattu 17.6.2025 https://www.kuluttajaliitto.fi/viherpesuviisari/
Microsoft. 2024. Sustainable software engineering – Energy efficiency. Redmond, WA: Microsoft. Viitattu 18.6.2025 https://learn.microsoft.com/en-us/training/modules/sustainable-software-engineering-overview/4-energy-efficiency.
Artikkelijulkaisut ovat FrostBitin asiantuntijakirjoituksia Lapin ammattikorkeakoulun projektien toiminnasta ja tuloksista sekä muita TKI-toimintaa ja ICT-alaa koskevista aiheista. Artikkelit arvioi FrostBitin julkaisutoimikunta.
Mikko Pajula
Mikko on monialaisissa hankkeissa toimiva asiantuntija, jolla on tausta full-stack-kehityksestä sekä erityisosaaminen GIS-ratkaisuista ja tekoälyn, erityisesti koneoppimisen, soveltamisesta. Lisäksi hän toimii osa-aikaisena opettajana.