Vuonna 2025 generatiivinen tekoäly siirtyi Suomessa kokeiluista arkeen. Tilastokeskus raportoi, että jo 41 prosenttia 16–89-vuotiaista oli käyttänyt tekoälyä viimeisen kolmen kuukauden aikana – lähes kaksinkertainen osuus edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti nuoret ovat ottaneet teknologian nopeasti omakseen, mutta kasvu näkyy kaikissa ikäryhmissä. Tekoälyä käytetään ennen kaikkea tiedonhakuun, ja yhä useammin myös tekstin tuottamiseen ja työn tukena. Kehitys kertoo selkeästä murroksesta: tekoäly ei ole enää tulevaisuuden mahdollisuus, vaan osa suomalaisten arkea ja työelämää juuri nyt. (Tilastokeskus 2025.)
Tekoälyn nopea kehitys ei kuitenkaan kosketa kaikkia samalla tavalla. Osa organisaatioista ja työntekijöistä etenee nopeasti kokeiluihin ja hyötyjen realisointiin, kun taas toisille teknologia näyttäytyy vielä etäisenä, vaikeasti hahmotettavana tai jopa kuormittavana. Näin syntyy riski uudenlaisesta eriarvoistumisesta työelämässä: osaaminen, mahdollisuudet ja valmiudet hyödyntää tekoälyä jakautuvat epätasaisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten KITT – kestävää ja inhimillistä työelämää tekoälyllä – hanke pyrkii vastaamaan tähän muutokseen ja tukemaan työelämän toimijoita tekoälyn vastuullisessa hyödyntämisessä, iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Mitä tekoälyltä toivotaan työarjessa?
KITT – hankkeen keskeinen tavoite on vastata nopeasti etenevään tekoälysovellusten kehitykseen auttamalla yhteiskunnallisia yrityksiä ja järjestöjä ymmärtämään muutosta sekä ottamaan tarkoituksenmukaisia ratkaisuja käyttöön hallitusti ja vastuullisesti. Tämän toteuttamiseksi aloimme kerätä tietoa kiinnostuneiden organisaatioiden tekoälyosaamisen nykytilasta.
Vaihe 1 – GenAI:n käyttömahdollisuuksien kartoittaminen
Tiedonkeruun ensimmäinen vaihe aloitettiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, jossa kiinnostuneilta yhteiskunnallisilta organisaatioilta ja toimijoilta tiedusteltiin, miten he näkisivät, että generatiivista tekoälyä voitaisiin hyödyntää heidän toiminnassaan.
Yhteistä kerätyille vastauksille oli vahva käytännönläheisyys. Tekoälyltä ei odoteta niinkään yksittäisiä “ihmeratkaisuja”, vaan ennen kaikkea arjen työn sujuvoittamista ja ajansäästöä.
Keskeisimmät toiveet liittyivät tiedon käsittelyyn ja analysointiin. Tekoälyn nähtiin tarjoavan merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti raportoinnissa, tilastodatan analysoinnissa sekä vaikutusten seurannassa. Monessa organisaatiossa koettiin, että dataa kertyy paljon, mutta sen hyödyntäminen jää puutteelliseksi – tekoälyn toivotaan auttavan ilmiöiden tunnistamisessa ja tiedolla johtamisessa.
Toinen selkeä kokonaisuus liittyi hallinnollisiin tehtäviin ja tukiprosesseihin. Haastateltavat nostivat esiin esimerkiksi hankesuunnittelun, palautekyselyjen laadinnan, taloushallinnon sekä työaikasuunnittelun alueina, joissa tekoäly voisi keventää työkuormaa. Erityisesti pienissä organisaatioissa korostui tarve löytää keinoja tehostaa toimintaa rajallisilla resursseilla.
Lisäksi tekoälyltä odotettiin tukea viestintään ja HR-toimintoihin sekä uudenlaisia mahdollisuuksia asiakastyöhön ja valmennukseen. Osa organisaatioista halusi selvittää ja testata, miten tekoälyä voisi hyödyntää suoraan asiakaskohtaamisissa, kun taas toiset näkivät sen ennen kaikkea taustatyötä helpottavana välineenä.
Yksittäisissä vastauksissa nousi esiin myös toimialakohtaisia tarpeita, kuten kiertotalouteen liittyvä materiaalivirtojen seuranta ja hiilijalanjäljen laskenta tai sosiaali- ja hoiva-alalla työajan kohdentamisen ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Laajemmassa kuvassa toiveita yhdistää ajatus siitä, että tekoäly voisi vapauttaa aikaa olennaiseen työhön. Samalla monessa vastauksessa näkyi kyselylomakkeessakin ilmennyt vielä avoin ja kokeileva suhtautuminen: tekoälyn mahdollisuuksia ei täysin tunneta, mutta niitä halutaan aktiivisesti kartoittaa ja hyödyntää.
Vaihe 2 – Digitaalinen kyselylomake
Tiedonkeruun toinen vaihe toteutettiin digitaalisella kyselylomakkeella, joka koostui yhdestätoista kysymyksestä, joissa tiedusteltiin organisaation tietämystä eri ai-työkaluista, mitä työkaluja heillä on käytössään tai ovatko he harkinneet niiden käyttöönottoa tai mitä hyötyä he näkisivät tekoälyratkaisujen tuovan työarkeensa. Näiden lisäksi kartoitettiin tekoälyyn liittyviä huolenaiheita sekä organisaatioiden kiinnostusta syventäviin haastatteluihin. Haastattelujen tarkoituksena oli saada lisää tietoa tekoälyratkaisujen nykytilasta, mutta myös auttaa hanketta tulevien työpajojen suunnittelussa ja pilottiorganisaatioiden valinnassa.
Kyselyyn vastasi 20 hankkeeseen sitoutunutta yhteiskunnallista toimijaa ja organisaatiota 26.1.-19.2.2026 välisenä aikana. Kyselyn keskeisimmät tulokset ovat seuraavat:
Kuviossa 2 esitettyjen tulosten perusteella suurin osa vastaajaorganisaatioista on tutustunut tekoälyyn ainakin käsitteenä, ja kokee tuntevansa sen perusteet. Vaihtoehdot ’melko hyvin’ ja ’ei juuri lainkaan’ eivät tulleet valituksi.
Tekoälyn perustuntemuksesta huolimatta, suurimmassa osassa vastaajaorganisaatioita tekoälyratkaisuja ei ole vielä vakituisessa käytössä. Kuvioissa 3 ja 4 esitetyt luvut kuitenkin paljastavat, että generatiiviseen tekoälyyn liittyviä kokeiluja on tehty satunnaisesti ja osassa organisaatioita myös aktiivisesti.
Kuvio 5 avaa tekoälyyn liittyviä huolia vastaajaorganisaatioissa. Keskeisimmäksi huolenaiheeksi nousee osaamisen ja koulutuksen puute. Tietoturvariskit, kustannukset ja tekoälyn mahdollisesti tekemät virheet ovat kyselyn mukaan myös yleisiä huolenaiheita.
Huolenaiheiden ja tekoälyratkaisujen aktiivisen käytön välillä on looginen yhteys: Generatiivisia tekoälyratkaisuja ei olla integroitu vakituiseen käyttöön, koska vastaajaorganisaatioilla ei ole tarpeeksi tietoa siitä, miten ja millä tavoin he voivat ottaa ratkaisut turvallisesti käyttöön. Kysely kuitenkin paljastaa, että organisaatiot haluavat kehittyä generatiivisen tekoälyn käyttäjinä, ja ottaa tekoälyratkaisuja käyttöön silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja heillä on siihen tarvittavat valmiudet.
Vaihe 3 – Jatkohaastattelut
Jatkohaastatteluihin ilmoittautui kaikista vastanneista 12 halukasta organisaatiota. Meneillään olevissa jatkohaastatteluissa osallistujilla on mahdollisuus kuvata tarkemmin omia tarpeitaan sekä tarkentaa organisaatio kohtaisia toiveitaan hankkeen sisällön suhteen.
Olemme lisäksi perehtyneet kiinnostuneiden organisaatioiden toimintaan, sekä pohtineet valmiiksi mahdollisuuksia samantyyppisten toimijoiden yhteiseen työpajatyöskentelyyn ja valmennuskokonaisuuksiin. Tavoitteena on mahdollistaa vertaisoppiminen ja rakentaa jaettuja käytäntöjä, jotka tukevat vastuullista ja tavoitteellista tekoälyn hyödyntämistä.
Näiden havaintojen pohjalta täsmennämme hankkeen koulutus- ja valmennussisältöjä vastaamaan mahdollisimman hyvin kohderyhmän todellisia tarpeita, sekä keräämme aineksia hankkeen konkreettisena tuotoksena toteutettavaan yhteisen oppimisen toimintamalliin tekoälysovellusten käyttöönotosta.
Kaikille avoin osallistuminen
Koska tekoälyosaamisen tulee olla kaikkien perusoikeus, järjestämme hankkeessa myös avoimia webinaareja ja työpajoja kolme kertaa vuodessa. Tavoitteena on tarjota selkeä ja käytännönläheinen johdanto aiheeseen, purkaa yleisimpiä myyttejä ja luoda yhteinen käsitteellinen pohja hankkeen tuleville toimenpiteille. Esittelemme kattavasti erilaisia generatiivisen tekoälyn työkaluja ja opastamme niiden tarkoituksenmukaiseen käyttöönottoon, huomioiden tekoälyyn liittyvät riskit ja rajoitukset, tekijänoikeudet ja eettiset näkökulmat.
Odotamme innolla syvenevää yhteistyötä koordinaatiohankkeen sekä sitoutuneiden organisaatioiden kanssa. Yhdessä rakennamme vastuullisen ja inhimillisen työelämän malleja generatiivisen tekoälyn aikakaudella, jotka tukevat työn sujuvuutta, osaamista ja kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Hankkeesta ja miksi se on ajankohtainen
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää uusia, generatiiviseen tekoälyyn perustuvia toimintatapoja, jotka vahvistavat työpaikkojen veto- ja pitovoimaa, tukevat työntekijöiden voimavaroja ja työhyvinvointia sekä osaltaan pidentävät työuria. Päätoteuttajana toimii Valo-Valmennusyhdistys ry ja osatoteuttajana Lapin ammattikorkeakoulu. Hanke vastaa nopeasti etenevään tekoälysovellusten kehitykseen auttamalla yhteiskunnallisia yrityksiä ja järjestöjä ymmärtämään muutosta sekä ottamaan tarkoituksenmukaisia ratkaisuja käyttöön hallitusti ja vastuullisesti.
Toteutus, aikataulu ja budjetti
Artikkeli on toteutettu hankkeessa KITT-hanke – Kestävää ja inhimillistä työelämää tekoälyllä.
Aikataulu: 1.11.2025 – 30.6.2028
Rahoitus: ESR+ 2021-2027 (40)
Hankkeen kokonaisbudjetti: 601 618 €
Lapin AMK:n kokonaisbudjetti: 367 958 €
Lapin AMK:n omarahoitus: 73 592 €
Lähdekirjallisuus
Tilastokeskus 2025. Generatiivista tekoälyä käyttäneiden osuus nousi 41 prosenttiin. Tilastokeskus 31.12.2025. Viitattu 23.3.2026 https://stat.fi/fi/julkaisu/cmh32zpp67l1z07w6yfukiiqd
Artikkelijulkaisut ovat FrostBitin asiantuntijakirjoituksia Lapin ammattikorkeakoulun projektien toiminnasta ja tuloksista sekä muita TKI-toimintaa ja ICT-alaa koskevista aiheista. Artikkelit arvioi FrostBitin julkaisutoimikunta.
Mirka Hienonen
Mirka työskentelee asiantuntijana ohjelmistokehityksen parissa FrostBitillä. Pääpaino työskentelyssä on fullstack kehittämisessä, mutta hän toimii mielellään myös muissa tehtävissä, venyttäen osaamistaan UI- ja UX-suunnitteluun, 3D mallinnukseen, sekä pelimoottoreiden puolelle.